11
Puheena olevan sarjan tekstit ovat kaksijakoisia. Ensin on vuorossa normaalia leipätekstiä kapeammaksi ladottu tekstinpätkä, jota seuraa toinen, normaalilevyinen. Molemmissa noudatetaan samaa periaatetta kuin koko teoksessa eli palstan vasen reuna on suora, kun taas oikea saa liehua vapaasti. Palstaleveyden lisäksi löytyy muitakin eroja. Ensinnäkin kapeammaksi ladottujen tekstilohkojen oikea reuna katkoo välillä sanoja mistä sattuu, kieliopin mukaista tavujakoa noudattamatta. Toiseksi niiden sisältämät lauseet ovat useimmiten vajaita, elliptisiä tai muulla tavoin lauseopin vastaisia, ikään kuin toisiinsa kuulumattomia tekstinpalasia olisi poimittu sieltä täältä, sisällöllisestä tai muodollisesta koherenssista välittämättä. Tämä on merkille pantavaa jo siksikin, että kaikkialla muualla, ja siis myös puheena olevassa sarjassa, Vähäsen lause on satunnaisia poikkeamia lukuun ottamatta syntaktisesti korrektia.

Mistä on kysymys? En keksi radikaalille poikkeamalle muuta selitystä tai funktiota kuin itsetarkoituksellinen tarve tuoda tekstiin vielä yksi uusi taso. Runojen puhuja yrittää kuvata, tulkita näkemäänsä, ihmisiä jotka toimivat kuten toimivat, tai esineitä jotka näyttävät maailmalle pintansa. Tekstien parissa puuhasteleva yrittää samaa teksteille, jotka toisinaan avaavat salojaan, toisinaan jäävät sirpaleisiksi ja käsittämättömiksi. Niidenkään tapauksessa ei aina tiedä, mitä lakeja ne noudattavat, saati miten niitä tulisi käsitellä. Toisinaan kirjailijan on vain antauduttava kuvattavansa edessä.

Vähänen: ”Jos pizzan päällä on rucolaa lopetan kaiken ja myönnän.” Ja sitten ”silmäni tuntuvat sumentuneilta enkä enää voi tuntea mitään niiden näkemää omakseni. Nämä harhat saavat minut kerta kerran jälkeen tolaltani, kieleni ei enää taivu niihin mestarillisuuksiin joihin se on joskus taipunut, sameat sanat virtaavat holtittomasti mustan tuhon hyökyjä vastaan.”

Avaa tule on paikoin lohduttoman synkkä kirja. Toivoa siinä esiintyy oikeastaan vain siinä mielessä, että puhuja ei lannistu, vaan ryhtyy, kaikesta huolimatta, aina uuteen yritykseen.