Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tölli Elsa: Diiva räjähtää nurmikoksi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tölli Elsa: Diiva räjähtää nurmikoksi. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 28. elokuuta 2024

4

Viime vuosina suosiotaan kasvattaneen lavarunouden myötä runouskäsityksemme on laventunut ja syventynyt. Lavarunous ei ole sitä, että joku lausuu yleisön edessä kansanrunoutta, Leinoa, Sarkiaa tai Kunnasta "oikeaoppisesti" eli mittaa ja sointuisuutta korostaen. Ei, lavarunoudessa keskeistä on itse esitys ja esittäjän läsnäolo. Ilman häntä teksti ei ole mitään. Elsa Tölli on tästä uudesta, voimalla kehkeytyvästä traditiosta malliesimerkki ja erityistapaus. Kirjan muotoon painettu Diiva on siitä todiste. "Pelkkänä" tekstinä teos on kaoottinen eikä rakennu perinteisen runokirjan tapaan. Mutta siinä on koko ajan jotain vastaansanomattoman kiehtovaa. Se auttaa kurkistamaan siihen, mitä runoilijan päässä oikeasti liikkuu. Tämän tiedostamista helpottaa, jos on nähnyt Töllin esiintyvän. Olen varma, että hän saisi kuulijoiden affektit liikkeelle, naurun hersymään ja kyyneleet virtaamaan vuolaasti vaikkapa vain puhelinluetteloa lukemalla. Runous on tekstissä, mutta siinä on myös ominaisuuksia, joita ei löydy mistään muualta.

tiistai 27. elokuuta 2024

3

Diivaa tekee mieli selata sieltä täältä, epäjärjestyksessä. Jos siinä on tarina, olkoon. Innostun yksittäisistä kohdista, kun sanat kiirehtivät asioiden edelle. Katseessa kilahti tippi. Näkyvissä lukee siellä tuolla sellaista, minkä normaalisti joku neropatti tahtoisi siistiä. Nyt on noudatettavissa silleen jättämisen periaatetta. Sen tatuoidut viikset sutii musiikkiin. Kirjoitus huojuu ja lonksuu puheen kaltaisena. Kuka näitä kynässäni kirjoittaa?

maanantai 26. elokuuta 2024

2

Teoksen loppuun liitetyssä esittelytekstissä Tölliä kuvaillaan runoilijaksi ja esiintyjäksi, joten epiteetti Diiva sisältänee myös itseironiaa. Ja kuten lopusta selviää, iso osa teoksen teksteistä on erilaisten jo toteutettujen runoesitysten tai performanssien käsikirjoituksia tai esitysohjeita eli scoreja. Teos toisin sanoen liittyy olennaisesti esitystaiteen ja lavarunouden lajityyppeihin ja käytäntöihin. Joka on nähnyt ja kuullut Töllin lavalla, tietää mitä tämä tarkoittaa. Tällä Diivalla on jumalainen kyky herättää paperille painetut tekstit eloon ja saada niistä esiin odottamattomia piirteitä. Lopputulos ja aikaansaatu vaikutelma on kehollis-äänteellinen.  Kirjaksi painettu versio onnistuu säilyttämään nämä piirteet.  Nuoruuden hulluus paistaa läpi joka paikasta:

    Ensin se oli hauskaa, kiersimme monet sohvat ja lavat,
    olimme asuissamme kaikkea mahdollista.
    Nuuskimme onnea ja sinä nuuskit minua ja
    sokeria. Nuolimme maapalloa töttöröstä,
    pää pyörällä oikeasta väärästä.

perjantai 23. elokuuta 2024

Elsa Tölli: Diiva räjähtää nurmikoksi (Otava 2024)

1

Jostain on aloitettava. Teoksen nimestä tulee ensimmäisenä mieleen jumalainen diiva yleensä ja Hans Selon esikoisteos Diiva (1970) erityisesti. Mielleyhtymä voi olla enemmän lukijan kuin tekijän syytä. Vastuu siirtyy lukijalle tämän yrittäessä selittää itselleen tai muille, mitä tapahtuu kun Diiva (taivaallinen olento) räjähtää (muuntuu radikaalilla tavalla) nurmikoksi (joksikin hyvin tavalliseksi ja maanläheiseksi). Saa nähdä, auttaako yhtään jos pitää tämän mielessä. Toisaalta heti alkuun käy ilmi, että teoksen Diiva on jonkinlainen esiintyjä, jonka tekemisiin viitataan draaman muotoon kirjoitetuissa jaksoissa, jotka on myös ladottu muusta tekstistä poikkeavalla tavalla. Samalla parenteeseissa kerrotaan, että "Diiva ottaa kynää ja paperia ja kirjoittaa ensimmäisen balladinsa", ilman että kukaan on sen tekoa hänelle opettanut. Lupaus on melkoinen: "Sähköisen kirkkaasti siitä mikä kirvelee. Raapii esiin sen, mitä kaikkea täällä tapahtuu."