7
Puolivälin paikkeilla tapahtuu muutakin. Erään runon ja runosarjan alussa esiintyy paikannimi Jurmo, ainut erisnimi koko teoksessa. Siihen erityisyys jääkin, ja sitä seuraavat luontokuvaukset voisivat olla peräisin (melkein) mistä tahansa. Toinen muutos liittyy toisen ihmisen läsnäoloon. Sana "sinä" esiintyy ensimmäisen kerran jo teoksen toisella sivulla, mutta enimmäkseen viittaukset kommunikointiin tai yhdessäoloon ilmaistaan passiivilauseiden muodossa: Käsiä kulkee peittojen välillä tai Harjataan tästä korvan juuresta niskaa pitkin. Puoliväliä kohti "sinä" alkaa olla selkeämmin läsnä. Toisaalta kyse voi olla myös asioiden tai luonnon inhimillistämisestä:
Kuin pikkukivi veden pyörteessä
sileässä kiven maljassa, olet sinä.
Siellä täällä, muttei kovin usein, välimerkit saattavat käyttäytyä epänormaalisti. Pilkku löytyy epätavallisesta paikasta tai puolipisteen jälkeen ei seuraakaan "mitään". Sanojen ja virkkeiden väliin ilmaantuu ylimääräistä tilaa. Mutta näissä ei ole toisaalta mitään poikkeuksellista, ne ovat runokeinoja runokeinojen joukossa. Erikoisin poikkeama löytyy aivan teoksen alusta, sen ensimmäiseltä lehdeltä, ennen mottoja ja varsinaisen runotekstin alkua. Miten tämän nyt ilmaisisi? Sivulle on painettu arvatenkin ohutkärkisellä tussilla tuotettu ei-esittävä "piirros", omasta mielestäni ilmiselvä esimerkki aseemisesta kirjoituksesta. Samalla käsialalla tuotettu "teksti" kuvittaa myös teoksen molempia kansia. Kaikki nämä visuaaliset ratkaisut ovat ilmeisen tarkkaan harkittuja, onhan teoksen graafisena suunnittelijana alan kärkinimi Arja Karhumaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti