7
Voi kysyä, onko kerrotun kaltaisilla anekdooteilla paikkaa edes tällaisessa vapaamuotoisessa kirjallisuuskritiikissä. Kuuluvatko ne tulkintaan, lisäävätkö ne siihen mitään? Ehkä eivät, mutta kyllä ne luovat kontekstia, kertovat siitä, millaisessa ympäristössä teos ilmestyy ja missä sitä luetaan. Mitkä asiat kiinnittävät huomiota ja mistä syystä. Jokin asia tai yksityiskohta muuttuu tärkeäksi, kun jokin sattuma viittaa siihen. Kaikkea ei voi tietää.

Teos kerrostuu ennen valmistumistaan ja jatkaa kerrostumista myös valmistumisensa jälkeen. Toisaalta myös tekijä luottaa vaistonvaraiseen: hän sijoittaa teokseensa elementtejä, joiden kuuluvuudesta siihen hänellä on vain aavistus. Jokin asia, joka tekijän mielestä on vain sivuraide, tunnelman luoja tai häivähtävä sävy, pomppaa lukijan silmiin ja muodostuu ”tärkeäksi”, ehkä jopa avaimeksi koko teokseen, syyksi palata siihen toistuvasti. Se voi tehdä teoksesta henkilökohtaisen suosikin ja jopa elinikäisen kumppanin. Se voi olla arvoitus, joka ei koskaan ratkea, mutta joka vaivaa mieltä iäksi.