2
Minussa on monta. Tämä Whitmanilta periytyvä ja myös Dylanin kaiuttama aforistinen kiteytys kuvaa modernin ihmisen perustavaa kokemusta. Rimbaud'n Minä on toinen on mielestäni sille sukua. Tiede ja teollistuminen mullistivat ihmisten elämän ja pakottivat heidät miettimään tajunnan ja alitajunnan kysymyksiä. Esoteria ja vapaa-ajattelu alkoivat kiinnostaa ajattelevaa ja luovaa luokkaa. Runous toisenlaisena kielenä, vaihtoehtona kaavamaiselle, jäykkiin merkityssisältöihin juuttuneelle ajatukselle ja kirjoitukselle, tarjoutui luontevasti vaihtohdoksi. Kieleni ei ole sanoissa, kuten Björling asian ilmaisi. Luovat ihmiset saavat toisistaan tietämättä kiinni ilmassa vilisevistä energioista ja ideoista. Yhtäkkiä kaikki on toisin. Runot kirjoitetaan, noin periaatteessa, sana sanalta yksin, mutta runoudelle tyypillistä kaikkina aikoina on myös yhteisöllinen vaikkakaan ei aina yksimielinen skene. Tai kuten tämän kirjoittaja on erään teoksensa motossa asian ilmaissut; Yksin kirjoittaminen on mahdotonta. Kaikkien muiden tavoin myös esikoistaan valmisteleva Björling löytää itsensä keskeltä samanmielisiä ja toki myös erimielisiä kollegoja, jotka intoilevat vapaasta mitasta ja uusista muodoista ja runokeinoista. Suomenruotsalaisten runoilijoiden parissa sattuu ja tapahtuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti