4

Uusista runokeinoista intoiltiin, mutta kaikki eivät perustaneet kaikesta. Yksittäisen kokoelman yksittäinen runo saatettiin kehua tai toinen tyrmätä yhtä kärjekkäästi. Elmer Diktonius moitti Björlingin esikoisteoksen Vilande dag, koska se hänen mielestään sisälsi liian paljon filosofiaa. Mutta runo nimeltä "Abrakadabra" sai Diktoniukselta myös ehdottoman puoltoäänen: "Siinä kirjailija nousee ylös mukavilta filosofisilta leposohviltaan ja riippumatoistaan, ja raikaa rienaavan veisun kaiken abrakadabrasta." Runon nimi ja Diktoniuksen tapa käyttää sitä on mielenkiintoinen. Vanha taikasana viittaa sanoilla luomiseen, mutta kollega puhuu kiinnostavasti myös kaiken abrakadabrasta. Taiteen henkisyys putkahtaa tuon tuosta esiin vuosisadan alun taidekeskusteluissa. Ruotsissa siihen on pitkät perinteet Swedenborgista Strindbergiin. Hertzberg kokee tärkeäksi yrittää ymmärtää näitä pohdintoja ja kiteyttää kantansa mielestäni oivallisesti: "Mystiikassa on kyse pitkälti muusta kuin tahdottomuudesta, se on, kuten Björling sen ymmärtää, eettinen ohjenuora, avoimuutta koko olemassaololle, eräänlaista määrätietoisuutta."