tiistai 19. toukokuuta 2026

Kahden peilin välissä

Elmeri Terhon kymmenen vuotta sitten ilmestynyt Muistaks ku jotain mut sit ei mitään on niitä teoksia, joiden osittainen siteeraaminen tekee vääryyttä kokonaisuudelle. Siinähän se lukee, runoteoksen nimessä. Mikä pahinta, "väärin" valittu nosto luo "vääriä" mielikuvia ja saattaa etenkin lainaajansa helposti naurunalaiseksi. Poika parka on ihan pihalla eikä tajua mitään. Hakemalla selviää, että Terho on ammatiltaan graafinen suunnittelija ja nyttemmin myös opintojaan viimeistelevä kuvataiteilija. Ahaa, Terhon teos ilmestyi samana vuonna kuin Johannes Ekholmin esikoisromaani Rakkaus, niinku. Sattumaako? Molempien ilmaisua leimaa rajatulle yleisölle kohdistettu kielenkäyttö, jossa leipuri nuolee bubblefilojaan ja diddy nuolee de shoessejaan ja hän nuolee etnies skedekenkäänsä. Väärän ikäisenä en tajua mitään, mutta nautin toki lukemastani vaikka en varsinkaan ole :OJ. Minua neuvottiin tutustumaan teokseen, ja sain sen kirjastosta viime viikolla. Viikonloppuna vierailin sattumalta Kuvan keväässä ja bongasin opiskelijoiden joukosta Sofia Vuorenmaan ja Henrik Pathiranen ohella Elmeri Terhon graafis-käsitteelliset teokset. Jään odottelemaan lisää. Siihen asti mennään näillä:


hae alkumunan kuva.
se ei käsittääkseni esitä mitään.

maanantai 18. toukokuuta 2026

Teos tilana

Huomio teoksesta, jonka lukemiseen olen käyttänyt kuukausia: joka kerta kun avaan niteen ja jatkan lukemista, tuntuu kuin astuisin sisään tilaan, jonka täyttää jännittävältä kuulostava mutta kaoottinen puheensorina. Puhujien määrä jää auki. Ilmassa on jotain, mutta se mitä sanotaan tai mistä on puhe, ei selviä. Kaikki on koko ajan liikkeessä, eikä mikään ole pysyvää. Se mitä sanottiin edellisellä sivulla tai kymmenen sivua sitten, on saattanut yön tai viikon kuluessa päivittyä uudeksi. Runojen numerointi ja säkeiden vakiomäärä on pelkkää lumetta. Ballaadi? Arska? Kurmoksesta?