2

Marguerite Duras on kirjailijana kiehtova, mutta on vaikea sanoa, mihin tämä kiehtovuus perustuu. Omalla kohdallani tunne tiivistyy elokuvan India Song ensimmäiseen muutamaan minuuttiin. Mitään ei tapahdu, mutta kaikkea tapahtuu. Vieraus ja outous ottavat vallan elokuvan katsojasta mutta myös laajemmin Durasin lukijasta. Muualla pätevät mittarit menettävät kykynsä. Yleensä tunne siitä, ettei lainkaan ymmärrä lukemaansa tai osaa suhteuttaa sitä mihinkään aiemmin kokemaansa, johtaa turhautumiseen ja yrityshalun loppumiseen. Durasin tapauksessa tästä outoudesta tulee voimaannuttava hyve. Epätoivon ja lamaannuksen sijaan syttyy kuin ihmeen kaltaisesti tarve ryhtyä luomaan. Tätä kuvaa tekijöiden kirjoittamista dialoginpätkistä irrotettu repliikki:

    – Ymmärtääkseen on katsottava sormenpäillä, näppäimistön kautta.