3

Näppäimistön kautta katsomalla syntyy laskutavasta riippuen kymmeneen eriaineksiseen osaan jakaantuva kokonaisuus. Lavalla kahden runoilijan luentana syntyneet tekstit muodostavat vain osan vihkosesta. (Esitys kulki nimellä "Halu, jolla ei ole nimeä", mutta vihkosessa nimeä ei esiinny ja hyvä niin, jottei se sekoitu Durasin haastatteluista koostuvaan kirjaan "Nimetön intohimo".) Erilaiset oheistekstit valaisevat tekijöiden lähtökohtia ja teoksen eri osastojen tekotapoja. Osa runomuotoisista jaksoista näyttää sellaisenaan, miten toisen kirjailijan tekstistä ja hänen henkilöstään inspiroitunut teksti syntyy. Toisaalla osoitetaan viitteiden ja esimerkkien avulla yksityiskohtaisesti, miten kollaasi muodostetaan. Joissain kohdissa muutos on melkein huomaamaton, toisaalla lähdeteksti on kadonnut näkymättömiin. Kokonaisuutta täydentää lähdeluettelo ja tekijöiden keskenään käymän vuoropuhelun transkriptio. Kirjoitetaan päälle, väliin, lomaan. Kaiken kaikkiaan teoksen ansiot ovat sellaiset, että lyhyestä mitastaan huolimatta tai jopa sen ansiosta vihkosta voi käyttää erilaisiin runokeinoihin perhdyttävänä käytännön runousoppina tai kirjoituskurssin oppimateriaalina.