Paljon vähästä

Armo on hyvä alku. Arki ja luonto ja henkistynyt filosofia muodostavat elämänpiirin, jossa lämmitetään päiväsaunaa, uidaan, fileoidaan haukea ja pohditaan alkulukujen logiikkaa ja anteeksiantoa. Näen valoisan kesäpäivän ja tunnen onnea pienistä asioista, jotka ovat valtavia: tiedämme hyvin paljon hyvin vähästä. Toinen ihminen on läsnä melkein huomaamatta mutta kokonaisena. Tunnistan näkyvän ja näkymättömän energiakentän, jossa runous syntyy ensin kirjoittamatta ja sitten kirjoittamalla.