14

Yksi teoksessa usein toistuva sana on musta. Musta peili, kuusten mustat latvat, kuva mustasta tilasta, musta lanka, mustat rätit, musta huone, toinen musta huone, musta virta, kymmenen paria mustia avokkaita, mustat kädet, kymmenen paria mustia kenkiä, musta tukka, kaupungin mustin kissa, musta valo, kylmiä mustia hiiliä, musta joki, mustat koirat, musta veli ja näiden lisäksi myös musta repesi hänen eteensä jo varhain. Ja kaiken lisäksi ollaan vasta teoksen puolivälissä. Kuten esimerkeistä ilmenee, "musta" on jonkinlaisessa erityisasemassa, sillä laatusanalla kuvaillaan myös sellaisia asioita, jotka eivät ole välttämättä mustia: peili, tila, huone, virta, valo. Voiko tästä vetää johtopäätöksiä? Tuskinpa. En siis ryhdy esittämään tulkintoja mustien kuvien käytöstä tai niiden merkityksistä. Sillä, mihin tai millaisiin sanoihin huomiomme kiinnittyy runoissa, ei ole lopulta kauheasti väliä. Pääasia on katseen tarkentaminen.