7

Lacanilaisessa perinteessä ihminen ei vain muovaa kieltä ja tuota runoutta, vaan kieli ja runous muovaa ihmistä, "tekee" ja "asuttaa" ihmistä. Viime mainittu ominaisuus sopii hyvin "Kodittomiin". Kyse on monenlaisesta "aineellisesta" ja "ei-aineellisesta", eri keinoin mitattavasta kodittomuudesta, vieraudesta, sopeutumattomuudesta ja ulkopuolisuudesta, mutta yhtä hyvin yksilöllisestä ja henkilökohtaisesta kodittomuuden kokemuksesta. Runous soveltuu molempien käsittelyyn radikaalin luonteensa vuoksi. Sitä voi käyttää välineenä, mutta sen vaikutukselle voi myös antautua kaikin kokemisen, koettelun ja kokeilun keinoin.