Helki Kallio: Kodittomia

1

Runoutta lukiessa on syytä olla kaikin tavoin varuillaan. Helki Kallion teoksen alkusivuilta eteen osuu seuraava virke:

    Maastopukuinen sauvakävelee määrätietoisesti ruohottuneella urheilukentällä.

Emme nyt puutu siihen, kuka tai mikä tässä tekee mitä ja miten, vaan tarkastelemme ainoastaan virkkeen muotoa ja ympäristöä, jossa se esiintyy. Ensimmäinen osasto koostuu pääosin edellä lainatun kaltaisista virkkeistä, jotka alkavat isolla alkukirjaimella ja päättyvät pisteeseen, mutta niiden välissä esiintyy myös kokonaan pienaakkosin kirjoitettuja, välimerkittömiä jaksoja. Äkkipäätä on vaikea sanoa, mitä nämä muotoratkaisut merkitsevät. Pitääkö eri tavoin merkityt tekstit lukea eri tavalla? Valmistavatko ne lukijaa johonkin? Oma ehdotukseni on puhdas, pikainen arvaus: "oikeaoppisesti" merkityt virkkeet ovat sitaatteja runoilijan muistikirjaansa tekemistä välittömistä havainnoista, kun taas pienaakkosin kirjoitetut jaksot ovat ikään kuin jälkeenpäin tuotettuja yleisluontoisia reflektioita todellisuudessa tehdyistä havainnoista. Voin olla väärässä ja mielellään olenkin, sillä runous ei ole sanaristikon kaltainen tehtävä, johon on olemassa vain yksi "oikea" ratkaisu.