4

Varsinainen teos eli "Katoaminen" alkaa vasta edeltävän johdannon jälkeen. Yhtäkkiä luonnon ja tuulen ja meren sijaan tai niiden keskellä tulevat puheeksi rakenteet, vaikeasti havaittavat ja eriteltävät ja yksimielistä esittävät sorron järjestelmät. Vaihdos tapahtuu varoittamatta kesken virkkeen. Mistä rakenteista nyt puhutaan, ja kuka sortaa ketä? Ainoa vihje tulee itse asiassa muutamaa riviä aiemmin, kun tuulessa heiluvatkin yllättäen "naaman karvat". Kuin ohimennen tulee sanotuksi, että "leikkasin niitä saksilla yksi päivä". Lukija miettii. Mitä minulle kerrotaan ja mitä minulle ei kerrota? Profiloinko minä? Teenkö oletuksia? Niin tai näin, vaikea myöntää olevansa osa esiin nostettua rakennetta, mutta mahdoton väittää myös, ettei olisi. Katsotaan.