7

Pikkuhiljaa teoksen edetessä tulee enemmän ja enemmän puhe sen "varsinaisesta" aiheesta. Aiheesta on vaikea puhua, ei ainoastaan minun, lukijan, vaan yleensä. Koskaan ei tiedä varmasti, tarkoittaako lumi lunta tai jäätikkö jäätikköä, tai viittaako niiden sulaminen jäätyneen veden sulamiseen, vai tarkoittaako se sortorakenteiden poistoa tai poistumista. Ollaan jo melkein teoksen puolivälissä, kun eteen tulee tämä:

    Ei sanota: trans – sanotaan: tuuli – täällä vähän tuulee

Uskaltaudun tulkitsemaan: rivi kuvaa muunsukupuolisen tai kenen tahansa sukupuoli-identiteetiltään "poikkeavan" ihmisen kokemusta. Tilannetta, jossa tämän ihmisen identiteetistä puhuminen koetaan hankalaksi tai mahdottomaksi, ja sen sijaan että joku sijoittaisi repliikkiinsä tai kysymykseensä sanan trans, hän ryhtyykin puhumaan tuulesta. (Voin kuvitella itsenikin sanomasta esimerkiksi muunsukupuoliselle: Mä koen tuulen näin. Miten sä koet sen? Jos ymmärrätte.)