lauantai 29. kesäkuuta 2024

10

Kieli ja runous eivät tietenkään ole synonyymeja, mutta ehkä ne kuitenkin kuvaavat ennemmin itseään kuin todellisuutta. Tunteiden täsmällinen ilmaiseminen sanojen avulla on mahdottomuus ja tavoitteena hyödytön, jos iloinen ihminen "alkaa väistämättä itsekin epäillä ilonsa luonnetta". Seuraa mutkikas pohdinta:

    Yritys
    ymmärtää
    masentunutta ihmistä

    tarvitsee kuitenkin tuekseen
    kaikki metaforat.

    Onkin helpointa puhua tietystä asiasta
    höpöttämällä muusta.

    Ja kun puhutaan siitä
    mitä väistetään

    pimeyteen viitataan

    mustaan aurinkoon, luolaan
                    kuoppaan tai kuplaan.

Tyhjät, "puutteelliset" rivit tai katkokset väitelauseissa kuvaavat asiaansa lopulta "täydellistä" virkettä "paremmin". Sanat käyttäytyvät kuten "tietyt perhoset", jotka 

    alkoivat muistuttaa kuolleita lehtiä

    kadotakseen näkyviltä
    saalistavilta linnuilta.

Sanat toisin sanoen ovat milloin perhosia milloin kuolleita lehtiä sen mukaan kuin niiden on pärjättävä merkityksiä ja tulkintoja tuottavassa ja vaativassa maailmassa.

Ei kommentteja: