2

Käyttämäni metodin vikoja on, että pidän kaikkea tärkeänä ja haluan sanoa kaikesta kaiken. Eikö vähempikin riittäisi kattamaan olennaisen? Entä olenko teoksen laajuuden huomioon ottaen valmis sitoutumaan projektiin viikkojen ajaksi ja kirjoittamaan jopa kymmeniä pienoisesseitä? Lupaan yrittää hillitä itseni. Perhosesta päästään nopeasti muihin asioihin. Perhonen ei varsinkaan edusta elämän katoavaisuutta. Sen sijaan pohditaan balettitanssijan keinoja esittää perhosen lentoa. Luonnosta voidaan irrottaa muitakin hyviä yksityiskohtia, Savela kirjoittaa. Kun runoilija katsoo luontoa tai pohtii luonnosta poimittuja askarteluvälineitä, hän ei voi olla ajattelematta runokeinoja ja niiden rajoja ja mahdollisuuksia. Mistä tahansa on lyhyt matka runouden kysymyksiin:

    Rikkaruohot ovat vihollisiamme.

    On meidän syytämme, että rikkaruohoja on.

    Luen myöhemmin: rikkaruohot ovat sanoja
    merkillinen rivi

Seuraavalta sivulta löytyy seuraava pohdinta:

    Sekoitamme aivan helposti omat syntimme maisemaan

    sen ollessa
    heti fine
                        KANSAINVÄLINEN SANA

    tai yhtä sanaa avarammin
    vieraasta tarustosta

Voin kuvitella katkelman poiminnaksi runoilijan muistikirjasta. Merkinnän tekemisen hetkellä ajatus on ehkä ollut kirkas, mutta onko se sitä enää aikoja myöhemmin kirjaan painettuna? Miksikäs ei. Tällaisena hapuilevana fragmenttina se kuvaa mielestäni runotyön prosessia paremmin kuin ajatuksellisesti hiottu versio.