11

Kuoron viisaus

    enenevä ensimetsä

sanat ilmaantuvat kuin tyhjästä

    merkillisen muuntelun tila

huoneissa asuu outoja voimia

    sinä ja laiitteet tietoisuuden ulkopuolella

elämää riittää eteen ja taakse

    jatkuvasti tulossa tai menossa

esineet kylpevät huomion valossa

    lumon keskellä, aina lumon keskellä

listaa, luetteloi, luettelee, kuvaa ja kasaa ainetta

    esi-itse harhailemassa

inventaario maailmasta

    haikailemassa romahdussuuntia

rakastan esineitä, hullu hullun lailla

    tunnistuvaa mutta toista

monet esineet kertovat minulle kaiken

    ei sellaista, joka palaisi

syvän veden väri

    aina takaisin

tuuhea kuin sametti

    johon välttämättä jäisi jälki